LASTEN LUONTOPOLKU

Lasten luontopolku soveltuu erityisen hyvin lapsiperheille. Luontopolkun kuvataulut ja toteutusvinkit kutsuvat sinua liikkumaan lasten kanssa luonnossa kaikkia aisteja ja mielikuvitusta hyödyntäen. Kunkin kuvataulun kohdalla on toteutusvinkkejä luonnontutkimiseen sekä kristilliseen ympäristökasvatukseen.  Luontopolun tavoitteena on vahvistaa samalla luonnossa liikkumisen taitoja sekä välittävän luontosuhteen muodostumista. Luontopolku on saanut Kirkon ympäristökasvatuspalkinnon. 

Iloiset lapset kalliolla ketun kanssa

TERVETULOa lasten luontopolulle!

Tämä luontopolku on alunperin laadittu Raision seurakunnan Viherlahden leirikeskuksen maastoon. Raision seurakunta ja luontopolun suunnittelija Hannele Siltala saivat luontopolkujen ansiosta Kirkkohallituksen myöntämän Kirkon ympäristökasvatuspalkinnon ensimmäisenä sen myöntämisvuonna 2015. Kuvatauluja on sittemmin annettu Vivamon Raamattukylän sekä joidenkin seurakuntien käyttöön. Kuvataulujen kauniit ja herkät kuvat ovat Kaarina Toivasen käsialaa ja kuvatauluja ei saa julkaista tai käyttää yleisötilaisuuksissa ilman Raision seurakunnan antamaa lupaa. Sen sijaan voit käyttää vapaasti kuvatauluja ja hyödyntää toteutusvinkkejä yksityisesti esimerkiksi oman perheesi retkillä.

 

Iloiset lapset kalliolla ketun kanssa.

 

Jumalan jalanjälki, jossa lapset leikkivät.

mestarin jalanjäljissä

Piirtäkää kalliolle esimerkiksi katuliiduilla jokaisen luontoretkelle lähtijän jalanjäljet. Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi nämä jalanjäljet ovat hyviä? (Ne eivät ole pysyviä, vaan lähtevät pois.)  

Lasten kanssa pohditaan, mitkä jättämistämme jäljistä ovat sellaisia, jotka eivät lähde ollenkaan pois tai hitaasti? Käydään yhdessä läpi luonnossa liikkumisen periaatteita, jotka voi kiteyttää yhteen sääntöön: ”Ei jätetä jälkiä luontoon”. Mitä kaikkea tämä yksi muistisääntö pitää sisällään?

Kuvataulun pohdintakysymyksiä: Keiden jalanjälkiä näet kuvassa? Kenen jalanjälki kuvan isoin jälki voisi olla?

Eläessään maan päällä Jeesus liikkui paljon ihmisten kanssa ja kutsui ihmisiä seuraamaan häntä. Millä nimellä sanottiin niitä ihmisiä, jotka ensimmäisenä lähtivät seuraamaan Jeesusta, esimerkiksi Pietaria? (Opetuslapsiksi)

Monet meistä on jo lapsena kastettu Jeesuksen opetuslapsiksi. Me emme kuitenkaan näe Jeesusta. Kuinka me voimme seurata häntä? Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa mm. sitä, että me uskomme Jeesukseen ja yritämme elää niin kuin Jeesus meitä Raamatussa opettaa, esimerkiksi luottamaan Jumalaan ja pitämään huolta lähimmäisistämme ja luonnosta.

Rukous: Kiitos Jeesus siitä, että saamme olla sinun opetuslapsiasi ja saamme seurata sinua. Opeta meitä elämään toisiamme huomioiden. Auta meitä pitämään myös luonnosta hyvää huolta. Auta, että meidän jättämä jalanjälki luontoon voisi olla mahdollisimman pieni. Aamen.

 

 

 

Lapset ja eläimet lepäävät Jumalan kämmenellä.

jumalan kämmenellä

Lapset saavat valita mieleisensä luontoköllöttelypaikan ja jokainen on mukavassa asennossa hiljaa silmät kiinni kuulostellen luonnon ääniä. Köllöttelyn jälkeen käydään läpi, mitä ääniä kuultiin. Pohditaan yhdessä, mitä ääniä ei oltaisi kuultu ilman hiljaisuutta.

Hartausidea: Tässä kuvassa lapset ja eläimet makaavat ison käden päällä. Kenen kädellä he mahtavat olla? 

Mitä eläimiä näkyy kuvassa? Mitä lapset ja eläimet tekevät? Miltä heidän olemisensa näyttää? Yleensä metsän eläimet ovat koko ajan valppaina. Minkä takia? 

Vain silloin, kun lapset ja eläimet kokevat olonsa turvalliseksi, voivat ne köllötellä noin leppoisasti. Taivaan Isä on luvannut pitää meistä huolen ja hän on luvannut suojella meitä. Sen takia Jumalan kämmenellä eli Taivaan Isän lähellä voi kokea lepoa ja turvaa.

Voidaan lukea lasten Raamatusta Jumalan huolenpidosta ja laulaa esimerkiksi yhdessä Jumalan kämmenellä.

Rukous: Kiitos Taivaan Isä siitä, että sinä pidät meistä ihmisistä ja kaikista eläimistä ja kasveista huolta. Kiitos, että saamme köllötellä turvallisesti Sinun kämmenelläsi. Aamen.

 

Poika sitoo ketun haavan. Tyttö korjaa roskat.

anna anteeksi

Tässä vaiheessa on hyvä hetki kerätä mahdolliset roskat pois luonnosta. Ennen roskien keruuta on tärkeä kuitenkin käydä tarkoin turvallisuusohjeet läpi ja antaa roskien keruuta varten muovipussin ja kertakäyttöhanskat, jos heillä ei ole sopivia ulkohanskoja. Lapset eivät saa koskea mihinkään terävään: lasinsiruihin, neuloihin jne., vaan sellaisen roskan löytäessään lapset hakevat paikalle aikuisen, joka poimii roskan pois luonnosta. 

Hartausidea: Mitä kuvassa on tapahtunut? Mitä eläimiä ja kasveja tunnistat kuvasta? Mitä ketulle on tapahtunut? Miten tämä tapahtuma olisi voitu estää?

Luodessaan maailman Taivaan Isä antoi ihmiselle tehtäväksi viljellä ja varjella eli pitää huolta luonnosta. Miten meistä jokainen voi pitää huolta luonnosta? Tästä voidaan käydä vapaata keskustelua.  On tärkeä käsitellä asia niin, että lapsi ei ala tuntea syyllisyyttä esimerkiksi oman perheensä elintavoista, vaan että hän oivaltaa omaan vaikutuspiiriinsä liittyviä pieniä keinoja, joilla voi toimia luonnon hyväksi.

Rukous: Rakas Taivaan Isä, anna anteeksi kaikki ne asiat, jotka painavat mieltäni. Anna anteeksi, että me ihmiset emme ole osanneet pitää luomastasi luomakunnasta niin hyvää huolta kuin sinä olisit tahtonut: olemme roskanneet ja saastuttaneet luontoa monin tavoin. Auta meitä elämään niin, että kuormittaisimme mahdollisimman vähän luontoa. Kiitos, että Sinä annat anteeksi ja saamme jatkaa matkaa iloisina. Aamen.

 

Lapset ja luonto Taivaan Isän taideteoksena.

taivaan isän taideteos

Tämän kuvataulun myötä lapset saavat kehykset ja heidän tehtävänään on tehdä taidenäyttely, johon he kehystävät luonnosta valitsemansa kohteen ja nimeävät taideteoksen. Yhdessä kierretään taidenäyttelyn teokset ja lapset saavat esitellä valitsemansa taideteoksen. Sopivan kehyksen voi tehdä esimerkiksi leikkaamalla kartongista/pahvilaatikosta neljä noin 5 cm leveää ja 30 cm pitkää suikaletta, jotka nidotaan kulmista neliöksi. 

Lopuksi jokaista lasta kehotetaan laittamaan kehykset omien kasvojensa eteen ja ohjaaja sanoo, että jokaisessa kehyksessä on Taivaan Isän taideteos. Jokainen meistä on Jumalan kuva ja Jumala Luojana ei tee virheitä, jokainen meistä on kaunis taideteos. Tämän vahvistukseksi voi lukea esim. Laulujen laulu 4: 7 ”Rakkaani, kaikki sinussa on kaunista, sinä olet täydellinen” tai Ps.139:13-18.

Rukous: Kiitos Taivaan Isä siitä, että sinä olet luonut tämän kauniin maailman, taivaan, auringon, tähdet ja kuun, vedet, maan, eläimet, puut, kasvit ja ihmiset. Kiitos, että sinä olet luonut meistä jokaisen kauniiksi ja ainutlaatuiseksi. Kiitos, että sinä rakastat minua ja kaikkia muita tosi paljon ja sinä tunnet meistä jokaisen nimeltä.

 

Lapset ihmettelevät luontoa eri aisteilla.

silmät näkemään, korvat kuulemaan

Tässä osiossa tehdään monipuolisesti aistikasvatusharjoituksia. Tunnustellaan, kuulostellaan, haistellaan, katsellaan sekä ohjatusti ja turvatusti voidaan myös maistaa luonnon syötäviä antimia. Aistikasvatusharjoitukset voi aloittaa esimerkiksi seuraavan kaikurukouksen avulla:

Siunaa tänään  Jumala, siunaa kaikki, mitä näen. Siunaa tänään Jumala, rauhoita minua, siunaa kaikki, mitä kuulen. Siunaa tänään Jumala, anna iloa, siunaa kaikki, mikä tuoksuu. Siunaa tänään Jumala, saata minua, siunaa kaikki, mitä kosketan. Siunaa tänään Jumala, pidä huolta minusta, siunaa tänään kaikki, mitä maistan.

Aistirukouksen jälkeen yhteisen retken aloittaa vaikka aistisadulla ja sen jälkeen harjoituksilla, joissa hyödynnetään vuorotellen ja yhdistellen eri aisteja. Näköaisti on vallitseva aistimme ja monesti auttaa, jos suljemme/peitämme silmät silloin, kun vaikka tunnustelemme, tuoksutamme tai kuulostelemme. Erilaisia aistikasvatusharjoituksia löytyy googlettamalla netistä sekä ympäristökasvatuksen kirjallisuudesta.

Aistikasvatusharjoitusten avulla herkistytään luonnossa olemiselle ja luonnon kokemiselle ja niitä kannattaa hyödyntää monipuolisesti lasten kanssa retkeillessä. 

Taivaan Isä suojelee luonnossa liikkujia.

taivaan isän huolenpidossa

Ohjaaja piilottaa maastoon rajatulle alueelle erivärisiä langanpätkiä. Lapset saavat käsiinsä tietyn värisen langan, ja heidän tehtävänsä on löytää vastaava lanka luonnosta. Leikin jälkeen keskustellaan, mikä väri löytyi helposti ja mikä vaikeasti, mistä saa oivan aasinsillan eläinten suojaväreihin. Yhdessä voidaan miettiä eläimiä, joilla on hyvä suojaväri. Leikkiä voi leikkiä eri vuodenaikoina, jolloin eri värit maastoutuvat eri tavoin. Toinen versio on lähettää kaikki lapset etsimään eri värisiä lankoja. Kehyskertomukseksi voi kertoa vaikka tarinan siitä, kuinka hajamieliseltä tohtori Toukalta oli päässyt kaikki tutkimusmadot karkuun luontoon ja lasten tehtävänä on etsiä madot ja palauttaa ne tohtorille.

Hartausidea/koonti: Mietitään asioita, jotka ovat olemassa, vaikka niitä ei voi nähdä (esim. tuuli, ääni, enkelit, Jumala). Katsotaan kuvataulua ja lapset saavat etsiä siitä kaikki enkelit, montako niitä on? Keskustellaan Psalmista 91 ja suojelusenkeleistä.

Suojavärileikin yhteydessä voidaan puhua Taivaan Isän huolenpidosta sekä siitä, miten eläimet ja kasvit suojautuvat eri keinoin, esimerkiksi suojavärin tai pahan maun avulla.  Lauletaan yhdessä esimerkiksi laulu Taivaan Isä suojelee.

Rukous: Kiitos Taivaan Isä siitä, että Sinä pidät meistä ihmisistä sekä kaikista eläimistä, kasveista ja koko maailmasta huolta. Kiitos ruoasta, kodista, vaatteista ja ystävistä, jotka olet antanut meille lahjaksi. Varjele erityisesti eri puolilla maailmaa kaikkia niitä lapsia ja aikuisia, joilla ei ole tällä hetkellä turvallista kotia tai riittävästi ruokaa tai puhdasta vettä. Kiitos myös eläinten pesistä, suojaväristä, ravinnosta ja siitä, että annat kasveille lämpöä, valoa, vettä ja ravinteita kasvaa. Kiitos, että sinä annat enkeleillesi käskyn varjella kaikki meidän touhumme ja retkemme. Aamen.

 

Kiitos kauniista luonnosta, Taivaan Isä.

kiitos sulle kukkasista

Lasten kanssa rakennetaan kiitosalttari. Yhdessä mietitään, mikä symboli kertoo, että kyse on alttarista. Lasten kanssa voidaan myös maastosta ja säästä riippuen tehdä alttari myös hiekasta tai lumesta muotoilemalla. Alttariin rakentamisessa voi hyödyntää luonnonmateriaalia kuitenkaan luontoa vahingoittamatta, esimerkiksi ei katkaista eläviä oksia.

Aluksi kerrotaan siitä, kuinka Jumala on hyvä ja hän on antanut meille paljon hyviä asioita meille. Välillä Taivaan Isän lahjat muuttuvat meille itsestäänselvyyksiksi. Sen takia on tärkeä oppia miettimään, mitä kaikkea hyvää meillä on ja kiittää Taivaan Isää niistä asioista. Lapset saavat miettiä asioita, joista ovat iloisia ja kiitollisia. He voivat poimia jotakin kaunista luonnosta ja viedä sen rakentamalleen luontoalttarille kiitokseksi Taivaan Isälle.

Alttarin ääressä voidaan laulaa vielä laulu Kiitos Isä Taivaan, ja ennen jokaista säkeistöä lapset saavat ehdottaa, mistä kiitämme (esim. puista, lapsista, auringosta). Yhdessä rauhoitutaan ja hiljennytään alttarin äärellä hetki. Samalla voidaan esittää hiljaisia toiveita ja rukouksia tai ohjaaja voi rukoilla ääneen. Hiljentymisen aikana voidaan lukea Psalmi 19 tai 104.

Rukous: Kiitos Taivaan Isä kaikesta luomastasi kauniista ja hyvästä ympärillämme. Kiitos luonnon kauneudesta: kauniista kukista, puista, linnun laulusta, eläimistä ja ihmisistä. Kiitos virvoittavasta vedestä, jossa voimme uida ja peseytyä. Kiitos kallioista ja kivistä, joiden päällä me voimme kiipeillä. Kiitos eri vuodenajoista. Kiitos tästä yhteisestä luontoretkestä ja asioista, joita olemme saaneet nähdä, kuulla, tuntea, haistaa ja maistaa. Kiitos toinen toisistamme. Siunaa kaikkia rakkaita ja läheisiämme. Aamen.

 

Arjen ruokkimisihmeenä lapset jakavat eväät.

arjen ruokkimisihme

Luontoretken yksi tärkeä kokokohta on evästauko. Ennen retkeä lasten kanssa voidaan miettiä, mitkä olisivat luonnon kannalta hyvät eväät ja yhdessä suunnitella ja kenties tehdäkin sellaiset. Aikuisella voi olla repussaan lapsille myös pieni yllätys evästauolle. 

Evästaukorukous: Taivaan Isä, kiitos suusta ja kyvystä puhua, syödä ja tuntea erilaisia makuja. Auta minua puhumaan hyvää toisista ja välttämään pahan puhuminen. Kiitos evästauosta ja eväistä. Pyydämme, että siunaat jokaisen eväät.

Kehota jokaista nauttimaan eväät hitaasti maistellen. Keskustellaan siitä, miten hyviltä eväät maistuvat. 

Evästauon aikana ruokaa mutustellessamme mietitään, mitä muita kuin makuaistia käytämme syödessämme? Kysytään lapsilta, miltä ruoka maistuu nuhaisena? Miksi ruoka ei silloin maistu samalta? Entä tarvitaanko muita kuin maku- ja haju-aistia? Kauniisti esille laitettu ruoka maistuu myös paremmalta (näköaisti). Joissakin kulttuureissa syödään ruoka käsillään, jolloin sitä tunnustellaan käsillä. Miltä ruoka tuntuu suussa? Miltä tuntuu näkkileipä suussa? Entä mansikka? Entä jäätelö? Entä kaakao?

Mikä aisti vielä puuttuu? Tarvitaanko ruokailussa kuuloaistia? Miltä kuulostaa, kun syödään hapankorppua? Ohjaaja voi kertoa, että joihinkin kulttuureihin kuuluu kohteliaisuuteen maiskutella ruokaa syödessään.

Hartausidea: Lapset saavat keksiä kertomuksen siitä, mitä kuvataulussa tapahtuu? Lapsille voidaan lukea lasten  Raamatusta kertomus pienen pojan eväistä. 

Keskustellaan omastaan antamisesta. Miltä tuntuu saada toiselta jotain lahjaksi?

 

LAADUKKAAN KRISTILLISEN YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ

LÄHTÖKOHTANA JUMALAN  RAKKAUS

  • Saadessaan itse olla täysin Jumalan rakastama ja hyväksymä voi oppia rakastamaan myös toisia ja luomakuntaa. 
  • Kristillinen ympäristökasvatus on parhaimmillaan myös identiteettikasvatusta.
  • Rakkauden kaksoiskäsky liittyy myös tuleviin sukupolviin ja kaukaisiin lähimmäisiin, ja sitä kautta vahvasti ympäristöteemoihin.

PERUSTANA KRISTILLISET ARVOT JA IHMISKÄSITYS

  • Jumalan luomistyön kunnioitus on arvoista nouseva peruste sille, että haluamme pitää huolta luomakunnasta ja esimerkiksi vaalia lajien monimuotoisuutta.
  • Raamatun käskyt ja ohjeet suojelevat ihmistä ja koko luomakuntaa.
  • Lepopäivän viettäminen mahdollistaa ihmisen ja luomakunnan levon.
  • Länsimäinen ihmisarvo ja lähimmäisenrakkaus rakentuvat kristilliselle ihmiskäsitykselle.

    MENELTELMÄNÄ KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN LUONNOSSA

    • on parempi huomioida ympäristökasvatus pienimuotoisesti osana normaalia toimintaa kuin järjestää kerran vuodessa iso luontopäivä, jolloin ”mennään luontoon”.
    • Irrallisten ”paperinmakuisten” tehtäväkokonaisuuksien sijaan suunnitellaan luontoretkiä, joiden kautta mahdollistuu kosketus elävään ympäristöön, aito tekeminen yhdessä sekä luontoon tutustuminen kaikin aistein

    TURVALLISUUSNÄKÖKOHTIEN HUOMIOIMINEN KOKONAISVALTAISESTI

    • Fyysinen: ulkona tapahtuvan toiminnan vaaran paikkojen kartoitus ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy hyvällä etukäteissuunnittelulla, esim. retkien reittivalinnat
    • Henkinen: lapsilähtöisyys, lapsen persoonan, taitojen ja luovuuden arvostaminen ja vahvistaminen, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri
    • Hengellinen: Raamattuun perustuva kristillinen kasvatus ja opetus vapauden ja rakkauden hengessä ja lapsen perheen arvomaailmaa kunnioittaen

      VAPAUS JA TOIVO KANNUSTAVAT TOIMIMAAN

      • Syyllisyyden sijaan toiminnan motivaationa on kiitollisuus Jumalaa kohtaan.
      • Pienistä teoista syntyy suuri kokonaisuus.
      • Kristuksen sovitustyö koskee myös luomakuntaa.
      • Anteeksisaamisen ja uuden alun mahdollisuus vapauttaa toimimaan.

       

      TAVOITTEENA YMPÄRISTÖVASTUULLINEN JA  KOHTUULLINEN ELÄMÄNTAPA

      • Luonnon kestävä käyttö, myönteinen vastuu luomakunnasta ja lähimmäisistä
      • Eettinen kasvatus, itsehillintä, vastuu heikommista, kyky asettua toisen osaan.
      • Ihmisen tehtävänä on viljellä ja varjella Jumalalle kuuluvaa luomakuntaa .

       

       

       

      YHTEISÖLLISYYS MONINKERTAISTAA VAIKUTTAVUUDEN

      • Perheiden tukeminen ja innostaminen ympäristövastuulliseen elämäntapaan
      • Taito keskustella ja perustella mielipiteensä, hyväksyä erilaiset mielipiteet, tunneäly
      • Maailmanlaajuinen kirkko ja yhteisö, Kristuksen ruumis, veljeys, sisaruus